Foursquare turhake?

Foursquare joutaa roskiin?

Foursquare joutaa roskiin?

MBnetin Olli Sulopuisto leimasi reilu viikko sitten Foursquaren turhakkeeksi Suomessa argumentoimalla seuraavasti.

Täällä Suomessa on vain liian vähän ihmisiä, jotta palvelu saavuttaisi minkäänlaista kriittistä massaa ja siitä voisi olla iloa muillekin kuin neuroottisille tilastonikkareille. Totisesti, totisesti minä sanon teille: älkää vaivautuko. Foursquare ei ole vaivan arvoinen.

Maassa, jossa mobiilipenetraatio on arviolta 108 % on rohkea väite nimetä ennakkoon turhakkeeksi sijaintipohjainen palvelu, joka ei ole vielä edes kunnolla herännyt. Facebook olisi joku vuosi sitten voinut samalla logiikalla olla täysi turhake, mutta tämän päivän yli 1,8 miljoonan käyttäjän määrä todistanee toisin. Samalla Twitter ilmeisesti vieläkin taistelee hyödykkeen roolistaan. 20 vuotta sitten ehkä koko mobiililaite olisi ollut Suomessa turhake: kuka sellaista käyttää, meillähän on vain lankapuhelin? Lieneekö niin, että Sulopuisto on mennyt liian aikaisin tyhjälle torille huutelemaan ja vetänyt siitä omat johtopäätöksensä tulevaisuudesta?

Ja turha kuvitellakaan, että joku tarjoaisi Whole Foodsin tapaan alennusta Foursquare-herruudesta.

Kuitenkin aikaisemmin tänään Tuija Aallon blogia lukiessani huomasin, että helsinkiläinen Cantina West lupaa 10 % alennuksen pormestarille. Kommenteissa joku levittää huhua, jonka mukaan Lahdessa olisi Robert’s Coffee tarjonnut Mayor tarjouksia jo viime talvena. Enää ei tarvitse kuvitella! Aplodit Cantina Westille rohkeudesta mennä kokeilemaan kepillä jäätä. Vaaka potentiaaliset menetykset vs. potentiaalinen menestys lienee menestyksen puolella jo lehtijutun kohdalla.

Vaikka Sulopuiston nykytila-analyysi olisikin todenmukainen, uskon sijaintipohjaisella markkinoinnilla olevan entistä merkittävämpi osa tulevaisuuden markkinointimixiä. Sami Viitamäki kommentoi Daily Diegossa osuvasti tulevaisuudesta: Foursquaret, Gowallat, Brightkitet, Yelpit ja vielämitkä ovat tehneet loistavan pioneerityön ja nyt Facebookin kaltaiset jätit voivat ottaa valmiihkon konseptin ja omia sen (lue: alkaa toden teolla tehdä sillä rahaa). Suomessa ainakin voin kuvitella, että Facebook vetää valmiin massansa kanssa pisimmän korren.

Sulopuiston kommentista huolimatta (totisesti) minä sanon teille:

  • palveluiden kuluttajat: ladatkaa se Foursquare
  • palveluiden tarjoajat: tutustukaa sijaintipohjaisen markkinoinnin mahdollisuuksiin n-y-t nyt!

Meinasin kuolla

Tänään meinasin kuolla. Aamulla duunimatkallani ylitän pyöräillen saman risteyksen sen suuremmin pelkäämättä tai keskittymättä liikenteeseen. Luotan liikennevaloihin, mikä olisi voinut aiheuttaa lopulliseen rajan ylityksen.

Odotimme normaaliin tapaani kävelijöiden ja pyöräilijöiden vihreän vaihtumista. Yleensä ylittäminen alkaa jo hieman ennen vihreää valoa, kun autoilijoiden valo vaihtuu punaiseksi. Tänään kukaan ei kuitenkaan varastanut, joka ilmeisesti pelasti koko porukan.

Puoleen väliin risteystä päästyäni vilkaisin oikealta tulevan liikenteen suuntaan ja näin harmaan auton lähestyvän risteystä poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Useat autoilijat tekevät niin, mutta auton nopeus ei näyttänyt vähentyvän tarpeeksi lähellä risteystä. Seisahduin muiden ihmisten kanssa katsomaan parin metrin päästä autoa, joka punaisesta piittaamatta lävisti risteyksen ja pysähtyi nopeasti jarruttaen vasta risteyksen keskellä, kun oikealta tulevat autot tukkivat omilla autoillaan puolisokean kuskin tien. Autoon vilkaistessani näin vanhemman miehen siristelevän silmiään pää taakse kenottaen.

Jatkoin risteyksen ylittämistä miettien, miten olisi käynyt, jos olisimme ylittäneet tien muutaman sekunnin aikaisemmin. Se vasta olisikin ollut mielenkiintoista.

Koon optimointi ei ole historiaa – mobiili muistutus

Save for Web and Devices ...

Save for Web and Devices on Photoshopissa syystä

Entistä laajempien kaistojen myötä myös vanha kunnon tiedostokoon tai latausnopeuden optimointi ovat paljolti kadonneet verkkosuunnittelu ja -toteutuskeskustelusta. Todellisuus iski kuitenki pitkästä aikaa vasten kasvoja yllättävän nykyaikaisessa käyttöyhteydessä.

Kesäloma on suomalaisille mahdollisuuksien mukaan aikaa, jolloin arkikoti jätetään ainakin joksikin aikaa ja oleskelu siirtyy mökeille ja kesäasuntoihin järvien rannoille, harjujen taakse. Vaikka suomalainen geeniperimäni vetääkin minua vetten äärelle, en osaa silti hylätä internetiä edes kesällä. Ainoa vaihtoehtoni oli kuitenkin kolmen viikon pakomatkallani turvautua mobiililaitteiden tarjoamaan verkkoyhteyteen.

Alkukesä meni surffaillessa pääasiassa iPhonella, jonka antenni ei löytänyt minkäänlaista nopeampaa verkkoa. Tiedonsiirtonopeuteni alkukesästä olivat siis ilmeisesti GPRS:n mukaisesti luokkaa 10 – 50 kbit/s. Loppukesästä saimme hetkeksi käyttöön jo DNA:n mokkulan, joka pienellä säädöllä alkoi hyödyntää heikkoa saatavilla olevaa 3G-verkkoa.

Hitaus muistutti kuitenkin verkkosuunnittelijaa optimoinnin uudesta merkityksestä. Ennen 3G verkon löytämistä minulla meni noin 45 minuuttia saada auki 4 asuntoilmoitusta Etuovi-palvelusta ja kaksi hakutulosta Googlesta. Siihen mennessä olin joutunut lataamaan dataa jo nelisen megatavua, joka tarkoittaa reilusti yli puolta megaa näkymää kohden – oletettavasti niin, että Google vie kakusta pienemmän ja Etuovi suuremman osan. Niin sanotun nykysuunnittelijan korvaan luku todennäköisesti ei kuulosta vielä kovinkaan suurelta, mutta mobiililaitteella selatessa latausaika oli kertakaikkiaan sietämätön.

Vaikka DNA:n 3G-verkon kattavuuden on luvattu olevan jopa 80 % suomalaisista,
todellisuus mobiiliverkkojen osalta Suomessa lienee kuitenkin, että suurimman osan ajasta liikutaan hitaammilla aalloilla – varsinkin, jos kyseessä on heikommalla antennilla varustettu mobiililaite. Vielä, kun muistetaan, että Sonera on ilmaissut aikomuksena kuristaa mobiilidatan käyttöä, ollaan tilanteessa, jossa rajaton nopea mobiilidata saattaa tulevaisuudessa olla historiaa.

Kaikkea ei luonnollisesti koskaan voida suunnittelussa saati toteutuksessa ottaa huomioon ja mobiili on monesti tarkistuslistan loppupäässä. Tärkeää on kuitenkin laiskuuden hetkenä muistaa, miksi käyttöyhteyksien miettimiseen kannattaa suunnitteluprosessin alkuvaiheessa kuluttaa palaverin neljäsosa ja että pieni hetki lisää Photoshopin Save For Web -valikossa saattaa säästää tuntitolkulla käyttäjien aikaa yllättävän lyhyessä ajassa.

Jos vielä muistaa, kuinka Google on myöntänyt sivun latausnopeudella olevan väliä hakusijoitukseen ja kuinka NetBoosterin Antti Koski on kirjoittanut sivuston nopeuden merkityksestä jopa konversioon vaikuttavana tekijänä, ovat perustelut pieneen optimointiin luultavasti kasassa.

Oliko kaiken datan lataaminen samalla sivulla sittenkään palvelus käyttäjälle, vaikka se mahdollistikin näennäisen saumattoman kuvien selaamisen odotuksen jälkeen? Olisiko sen sijaan ollut parempi idea näyttää kaikki oleellisin sisältö ja sijoittaa raskaampi osuus vaikkapa linkin taakse?